Helsingin Sanomien avoin vaalikonedata: osa2

Julkaisimme aiemmin Louhos-blogissa  välineet Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttäjävastausten hakuun R-laskentaympäristössä. Kokosimme nyt alle muutamia lyhyitä esimerkkejä havainnoista joita aineisto mahdollistaa. Projekti on samalla osa Datavaalit 2012-hanketta.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen päättyessä vaalikoneeseen oli kertynyt vastauksia yli 300 000 käyttäjältä. Aineisto sisältää käyttäjien vastaukset 25 vaalikonekysymykseen, joilla mitataan vastaajien kantoja parveketupakoinnista ja sukupuolineutraalista avioliitosta NATO-jäsenyyteen. Erityisen kiintoisan aineistosta tekee, että saatavilla on runsaasti taustatietoa vastaajien iästä, koulutus- ja tulotasosta, asuinpaikasta, sukupuolesta ja poliittisesta kannasta. Tämän myötä on mahdollista tarkastella vastaajien sosioekonomisen aseman ja poliittisten mielipiteiden yhteyttä.

Valmiiksi pureskeltujen esimerkkien sijasta kannustamme lukijoita omatoimisiin jatkoanalyyseihin. Tämä blogi keskittyy ensisijaisesti tarjoamaan valmiit hakurutiinit ja sujuvan pääsyn avointen yhteiskunnallisten tietoaineistojen äärelle. Linkit tämän kirjoituksen pohjana oleviin lähdekoodeihin löytyvät sivun lopusta.

Vaalikoneen suositukset

Ensimmäinen esimerkki vertaa vaalikoneen ehdottaman presidenttikandidaatin puoluetta vastaajan ilmoittamaan puoluekantaan. Monien puolueiden kohdalla vastaajan puoluekannalla ja vaalikoneen suositteleman kandidaatin puoluekannalla näyttäisi olevan verrattain vähän yhteyttä. Vaalikone on esimerkiksi ehdottanut Vihreiden äänestäjille tuplasti useammin Vasemmistoliiton presidenttiehdokasta kuin Vihreiden omaa. Yksityiskohtia HS:n vaalikoneen suosittelualgoritmista ei ole julkaistu. Tämä olisi kiintoisaa lisätietoa. Kun tietoa vastaajien lopullisesta presidenttiehdokkaasta ei ole saatavilla, kuvan nojalla ei voi  vielä tehdä varsinaisia johtopäätöksiä vaalikoneen suositusten onnistumisesta; presidentivaaleissakin moni päätyy äänestämään puoluerajojen yli.

Sukupuoli ja positiivinen diskriminaatio

Toisessa esimerkissä on tunnistettu kaksi miesten ja naisten välillä mielipiteitä vahvimmin jakavaa kysymystä (Q71, Q75). Kuvasta nähdään, että sukupuolineutraalin avioliittolain ja positiivisen diskriminaation kannattajien enemmistö on naisia, kun taas vastustajien enemmistö miehiä.

Kysymys Q71: Tasa-arvoisen avioliittolain idea on, ettei laissa erotella ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan vaan myös samaa sukupuolta olevat voivat mennä naimisiin. Samalla laki toisi oikeuden adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Kannatatko sukupuolineutraalia avioliittolakia? Vastausvaihtoehdot: (1) Kyllä, lain täytyy olla kaikille sama sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta; (2) Kyllä muilta osin, mutta itse termi ”avioliitto” on varattava vain naisten ja miesten välisiä liittoja varten; (3) Ei, samaa sukupuolta olevin parien oikeuksia voidaan lisätä muuta kautta, esimerkiksi sallimalla yhteinen sukunimi, mutta avioliittolakiin ei pidä koskea; (4) Ei, samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia ei pidä nykyisestä lainsäädännöstä lisätä. Kysymys Q75: Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa eriarvoisessa asemassa olevan yksilön tai ryhmän suosimista. Esimerkiksi Helsingin opetusvirasto jakaa lisärahaa kouluille, joissa on muun muassa paljon maahanmuuttajaoppilaita tai vanhemmilla alhainen koulutustaso. Miten suhtaudut positiiviseen diskriminaatioon? Vastausvaihtoehdot: (1) Se pitäisi kieltää, sillä se on omanlaistaan syrjintää: siinä syrjitään enemmistöä; (2) Sitä ei pitäisi pääsääntöisesti harjoittaa, mutta joitakin poikkeuksia voi olla; (3) Sitä voidaan toteuttaa, mutta ei käyttää siihen julkista rahaa; (4) Sitä pitäisi edistää ja varata sille oma määräraha, sillä se vie kohti tasa-arvoa vähentämällä eriarvoisuutta: siinä ei suosita vaan autetaan samalle viivalle.

Iän vaikutus sukupuolineutraalin avioliiton kannatukseen

Kolmanneksi tarkastelimme iän yhteyttä sukupuolineutraalin avioliittolain  kannatukseen (Q71), seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustamiseen (Q64) ja ihmisoikeuskysymysten esille nostamiseen (Q72). Kuva osoittaa vastausvaihtoehtojen suhteellisen kannatuksen kussakin ikäluokassa. Nuoret ikäluokat näyttäisivät suhtautuvan sallivammin seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamiseen ja ihmisoikeuksien puolustamiseen.

Kysymys Q71: Tasa-arvoisen avioliittolain idea on, ettei laissa erotella ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan vaan myös samaa sukupuolta olevat voivat mennä naimisiin. Samalla laki toisi oikeuden adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Kannatatko sukupuolineutraalia avioliittolakia? Vastausvaihtoehdot: (1) Kyllä, lain täytyy olla kaikille sama sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta; (2) Kyllä muilta osin, mutta itse termi ”avioliitto” on varattava vain naisten ja miesten välisiä liittoja varten; (3) Ei, samaa sukupuolta olevin parien oikeuksia voidaan lisätä muuta kautta, esimerkiksi sallimalla yhteinen sukunimi, mutta avioliittolakiin ei pidä koskea; (4) Ei, samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia ei pidä nykyisestä lainsäädännöstä lisätä. Kysymys Q64: Kuvitellaan tilanne: YK:n neuvottelee maailmanlaajuista yleissopimusta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. YK:n pääsihteeri tarjoaa Suomelle isännöintimahdollisuutta prosessille, joka tekisi Suomesta kokouspaikan seuraavien vuosien ajaksi. Samalla Suomi sitoutuisi ottamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisen kärkihankkeekseen ulkopolitiikassa ja presidentti kiertäisi maailmaa hankkimassa kannatusta sopimukselle. Miten toimisit tasavallan presidenttinä? (1) Suomi suostuisi ilman muuta kokouspaikaksi ja presidentti ryhtyisi voimallisesti ajamaan asiaa maailmalla, sillä Suomi saisi näkyvyyttä itselleen tärkeässä teemassa; (2) Suomi suostuisi kokouspaikaksi, mutta presidentti ei nostaisi sukupuolivähemmistöjen oikeuksia Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi, sillä moni muu asia on Suomelle tärkeämpi; (3) Suomi kiittäisi kohteliaasti kunniasta, mutta ei isännöisi kokouksia eikä ajaisi asiaa. Kysymys Q72: Tuleeko presidentin ottaa ihmisoikeuskysymykset esille vierailullaan maassa, jossa koetaan jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia? (1) Ei, pienellä maalla ei ole ylipäätään varaa pitää ihmisoikeuksia esillä; (2) Ei, ihmisoikeudet ovat kunkin maan sisäinen asia; (3) Kyllä, mikäli asian esille ottaminen ei vaaranna Suomen taloudellisia tai muita intressejä; (4) Kyllä, ihmisoikeuksista ei tule tinkiä.

Tulotaso ja NATO-jäsenyys

Nimenomaan NATO-kysymys jakoi vahvimmin eri tuloluokkia (Kysymys Q58; Spearmanin korrelaatiolla mitattuna). Suurin osa vastaajista kannattaa maltillista harkintaa (vastausvaihtoehto 3). NATO-jäsenyyden innokkaimmat kannattajat ovat tyypillisesti erittäin hyvätuloisia, kun taas heikompituloisen kansanosan keskuudessa NATO-jäsenyyden vastustus on selvästi yleisempää. Mikähän tähän on selityksenä?

Kysymys Q58: Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä? (1) Suomen tulee liittyä Natoon heti; (2) Suomen tulee liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy; (3) Nato-jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen, mutta asiaa on voitava harkita tarvittaessa uudestaan; (4) Suomen ei missään oloissa ole järkevää liittyä Natoon.

Koulutus ja vähemmistöjen oikeudet

Viimeisessä esimerkissä on katsottu koulutuksen suhdetta rasismin vastustukseen ja vähemmistöjen oikeuksien ajamiseen. Tämä oli toiseksi vahvimmin koulutuksen kanssa korreloiva kysymys (ensimmäisenä oli kysymys presidentin kansanomaisuudesta, jota koulutetut pitivät vähemmän tärkeänä). Kuvasta näkyy, että mitä enemmän on tullut käytyä kouluja, sitä useammin rasismia vastustetaan ja vähemmistöjen oikeuksia puolustetaan (Kysymys Q66; vastausvaihtoehto 1). Vastakkaiset mielipiteet puolestaan näyttäisivät hieman yleistyvän vähemmän kouluja käyneissä väestöryhmissä.

Kysymys Q66: Väitetään, että rasismi ja vihapuhe ovat yleistyneet Suomessa. Presidentin tulisi kannanotoissaan (1) tuomita rasismi jyrkästi ja vaatia vähemmistöjen aseman parantamista; (2) tuomita rasismi, mutta varoa asettumasta kenenkään puolelle; (3) tuomita rasismi, mutta puolustaa sananvapautta ja ymmärtää myös niitä, jotka haluavat rajata maahanmuuttoa; (4) olla puuttumatta asiaan, sillä rasismin ja vihapuheen lisääntymisestä ei ole selvää näyttöä; (5) olla puuttumatta asiaan, koska asia ei kuulu presidentin tehtäviin.

Huomioitavaa

Aineistoon ja yllä esitettyihin analyyseihin liittyy toki myös rajoitteita. Osa käyttäjistä on esim. saattanut syöttää koneeseen useampia vastauksia eikä annettujen taustatietojen virheettömyyttä voida kontrolloida. Aineisto on yksityisyydensuojan takaamiseksi karkeistettu, mikä rajoittaa yksityiskohtaisia tarkasteluja. Myös tämän blogin analyyseihin tulee suhtautua varauksella – koodissa voi olla virheitä eikä havaintojen tilastollista merkitsevyyttä ole arvioitu kattavasti. Yleiskuvan muodostamiseen suomalaisten väestöryhmien poliittisesta mielipidemaisemasta tämä laaja, yli 300 tuhannen vastaajan aineisto soveltuu hyvin kun mainitut rajoitteet tiedostetaan. Yllä käsitellyissä esimerkeissä on kuitenkin nähtävissä selkeitä yleisiä trendejä poliittisten mielipiteiden ja sosioekonomisten taustamuuttujien välillä. Aineisto tarjoaa kosolti mahdollisuuksia jatkoanalyyseille.

Lähdekoodit aineiston hakuun ja esimerkkien toistamiseen

Aineiston haku vaatii Helsingin Sanomilta pyydettävän henkilökohtaisen API-avaimen Aineiston hakuun soveltuva koodi löytyy tämän linkin takaa ja vaatii R:ssä soRvi-paketin (versio >=0.1.47). Koodi, jolla alla olevat esimerkit on tuotettu löytyy täältä.

Tietoja antagomir

http://www.iki.fi/Leo.Lahti
This entry was posted in R, sorvi, tiedonlouhinta, visualisointi and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Helsingin Sanomien avoin vaalikonedata: osa2

  1. Paluuviite: Arvot ja sydän paikallaan – Pekka Haavisto tuntee ulkopolitiikan ja ihmisoikeudet | Omat polut © – etnisten vanhoillislestadiolaisten kertomuksia ja kokemuksia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s